Vierailukohde: Kompostointipuisto

Ennen Kompostointipuistoon tutustumista olisi hyvä opiskella kompostoimista luokassa etukäteen. Jäteneuvojat opastavat Kompostointipuistossa, mutta luokat voivat tutustua myös itsenäisesti kompostointiin. Ilmoita jäteneuvontaan omatoimisesta vierailusta puistossa, jotta voidaan varmistaa, ettei vierailulle tule päällekkäisyyksiä ja että ruokajätekompostorissa on varmasti kompostia tutkittavaksi.

Tehtäviä varten oma tehtävämonisteensa, jota voi käyttää omatoimisen vierailun runkona. Opettajan tulee osata kompostoinnista perusteet voidakseen suorittaa tehtävät oppilaidensa kanssa. Apua käynnin järjestämiseen saa tarvittaessa jäteneuvonnasta tai jäteneuvoja voi tulla paikalle pitämään kompostointioppitunnin puistossa.

Huomaa!

Kompostointipuisto on avoinna huhtikuun alusta lokakuun loppuun.

Tehtäviä voi soveltaen käyttää eri luokka-asteiden opetuksessa.

Kompostointipuistossa: Tehtävämoniste itsenäiselle vierailulle

Kompostointipuistossa voi tutustua kompostointiin monipuolisesti.

Tehtävä: Lataa ja tulosta oikeasta sivupalkista valmis tehtävämoniste mukaan Kompostointipuistoon. (Tarvitaan: Kompostointipuiston tehtävämoniste, muistiinpanovälineet, tiedonhakuvälineet.)

Alla on lisää kompostointiin liittyviä tehtäviä, jotka on otsikoitu LUOKASSA, ULKONA KOULUN LÄHELLÄ, KOMPOSTOINTIPUISTOSSA tai KOMPOSTOINTIPUISTON YMPÄRISTÖSSÄ riippuen siitä missä tehtävä suoritetaan. Tehtävistä voi hyödyntää vain osaa tai useampia.

Kompostointipuistossa: Ruokajätekompostorin täyttäminen ja tyhjennys

Kompostoreja on valmistettu erilaisiin käyttötarkoituksiin. Siispä ruokajätettä saa kompostoida vain sellaisessa, joka on jyrsijäsuojattu. Lämpöeristetty kompostori pitää kompostoinnin käynnissä talvellakin.

Tehtävä: Tutustutaan ruokajätekompostorin käyttöön ja kompostoitumiseen. (Tarvitaan: Kompostoitavaa biojätettä sekä raa’an kompostin tutkimiseen pieni lapio, alustoja raa’alle kompostille.)

Täytetään mallikäyttöalueella olevaa kompostoria ruokajätteellä (biojäte tuotava mukana) ja kuivikeaineella. Kuivikeainetta on omassa astiassaan kompostorin vieressä.

Tämän jälkeen tutustutaan siihen, mitä kompostoitumisessa tapahtuu (lämpenemisvaihe, kuumenemisvaihe ja jäähtymisvaihe).

Tehtävä: Tutkitaan kompostorin lämpötilamittaria ja mitä se kertoo.

Tyhjennetään kompostorin alaluukusta raakaa kompostia ja tutkitaan sitä yhdessä: miltä se näyttää, miltä se tuoksuu ja mitä osia siitä on erotettavissa (kompostimassaa voi jakaa pareille tai pienemmille ryhmille tutkittavaksi).

Luokassa: Tutustutaan kompostointiin

Tehtävä: Opiskelkaa kompostoimista oheisen Power Point -esityksen avulla.

Esitys on tehty Kompostointipuiston vierailun jälkeen käsiteltäväksi, mutta sitä voi käyttää opiskelumateriaalina myös ennen vierailua tai ylipäätään kompostointiin tutustumisessa.

Luokassa: Miksi kompostoida?

Tehtävien tavoitteena on saada käsitys siitä, miksi kompostointi voisi olla hyväksi luonnolle. Kompostointia voidaan käsitellä ensin esimerkiksi biologian, maantiedon tai kotitalouden tunnilla ja sen jälkeen kirjoittaa mielipidekirjoitukset tai järjestää väittelytilaisuudet.

Kirjoitustehtävä: Mielipiteitä kompostoinnista (äidinkieli, vieraat kielet)

Kirjoittakaa mielipidekirjoituksia kompostoinnista ja jätteen vähentämisestä ja esittäkää niitä luokan keskuudessa. Voitte opetella myös rakentavan palautteen antamista siten että jokainen vaihtaa parin kanssa tekstiä ja antaa parille palautetta.

Väittelytehtävä: Järjestäkää väittelytilaisuus kompostoinnista: Toinen joukkue luokasta kannattaa kompostointia ja toinen ei.

Haastattelutehtävä: Haastattele kompostoijaa tai kirjoita kompostointiuutiset.

Luokassa: Mitä voin kompostoida?

Tutustukaa siihen, mitä voidaan kompostoida: tutustukaa joko siihen, mitä kaikkea voi kompostoida ja millaisessa kompostorissa tai tehkää liitteenä oleva erillinen tehtävä siitä, mitä kaikkea voi kompostoida. Käytä apuna esim. JäteVaakun lajitteluapua.

Tehtävä: Ympyröi alla olevan tehtävämonisteen sanoista ne, jotka kompostoituvat.

Tehtävämoniste: Mitä voi kompostoida_.pdf

Tutustukaa millaisia kompostoitavat materiaalit ovat ja miten ne hajoavat. Mitä kompostoitumisessa tapahtuu kemiallisesti? Miten puun, salaatin ja kalan kompostoituminen eroaa toisistaan esimerkiksi ajan suhteen?

Tehtävä: Millaisia kompostoitavat materiaalit ovat (kemia, biologia)?

Luokassa: Perustetaan pullokompostori tai matokompostori

Mitä on kompostointi? Tutustukaa siihen, miten kompostointi tapahtuu esimerkiksi rakentamalla kompostori pulloon tai perustamalla matokompostori.

Tehtävä: Perustetaan pullokompostori.

Luokka voi tehdä kompostoitumisesta yhteisen projektin kemian, fysiikan, matematiikan, biologian tai maantiedon tunnilla.

Rakentakaa isosta muovisesta pullosta kompostori ja seuratkaa kompostoitumisen vaiheita sekä tutkikaa esimerkiksi lämpötilan tai tilavuuden muutoksia. Mitatkaa kompostoitavan aineen määrät, laskekaa aineen määrän muutokset ja luokaa kuvaajia (myös muista muuttujista, kuten esimerkiksi lämpö). Kompostoreista on mahdollista tehdä erilaisia versiota täytetyn materiaalin ja eristämisen suhteen.

Ohje: Ohjeet pullokompostorin rakentamiseen.

Kesto: rakentamiseen 2 h ja seuraamiseen vähintään 2 viikkoa.

Pullokompostorin ohjeet on käännetty vapaasti käyttäen lähteenä Cornell Waste Management Instituten luomia ohjeita. Ohjeiden kääntämisestä voi tehdä monen oppiaineen kokonaisuuden, mikäli ne käännetään englanninkielen tunnilla.

Tehtävä: Perustetaan matokompostori.

Perustakaa luokkaan matokompostori laatikkoon ja seuratkaa miten madot syövät sinne laitetun biojätteen. Matokompostorista voidaan tutkia erilaisia asioita, kuten matojen määrän lisääntymistä, ruoan häviämisen nopeutta ja sitä mitkä ruoat kelpaavat madoille.

Ohjeet matokompostorin perustamiseen löydät esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ohjeista:

Näin tunkiolierot touhuilemaan – Matokompostori sisätiloihin.

Luokassa: Roskaton välipala (kotitalous)

Tehtävä: Listatkaa yleisimpiä välipaloja, joita oppilaat ovat ostaneet itse kaupasta tai syövät muuten. Kootkaa niistä esimerkiksi luokan 10 yleisintä välipalaa. (Tarvitaan: muistiinpanovälineet)

Tämän jälkeen vaihtoehdot jaetaan pareille tai pienille ryhmille tutkittavaksi. Tarkoituksena on selvittää, mihin materiaaliin välipalat on pakattu ja mihin ne kuuluu lajitella (tietoa saa esimerkiksi valmistajien sivuilta tai kotitalouden kirjasta).

Selvityksen jälkeen käydään läpi, mihin mikäkin tuote on pakattu ja mihin niiden pakkaukset kuuluu lajitella. Seuraavaksi oppilaiden tehtävänä on pohtia, mikä voisi olla sellainen vaihtoehto kyseiselle tuotteelle, josta aiheutuisi vähemmän pakkausjätettä tai miten saman tuotteen voisi pakata käyttäen vähemmän pakkausmateriaalia.

Luokassa: Ruokahävikki

Pohdinta: Mitä on ruokahävikki? Mistä ruokahävikki muodostuu? Paljonko sitä syntyy Suomessa vuosittain? Kuinka suuri osa siitä syntyy kotitalouksissa? Miten voit estää ruokahävikin syntymistä? Kuinka kompostointi voi edistää ruokahävikin hyödyntämistä?

Tehtävä: Pohditaan omaa ja luokkakavereiden ruokahävikkiä. (Tarvitaan: muistiinpanovälineet)

1. Vastaa kysymyksiin

Oma ruokahävikki:

Kirjoita ylös jokin elintarvike, jonka olet heittänyt roskiin tai on kodissasi mennyt pilalle viime aikoina.
Mikä oli syy?
Mihin tuote päätyi? (esim. sekajäteastiaan, biojäteastiaan)

Arvioi: Kuinka paljon poisheitetty ruoka maksoi?

2. Haastattele

Kerää vähintään kolmelta muulta luokkalaiselta vastaukset:

Nimi:
Mitä heitit pois ja miksi?
Mihin poisheitetty tuote meni?

3. Pohtikaa

Pohtikaa mitä on ruokahävikki ja kuinka paljon sitä syntyy vuosittain erityisesti kotitalouksissa. Tehkää luokassa gallupia siitä, millaisia tuotteita oppilaiden kotona on heitetty pois ja miksi. Kootkaa ylös eniten hukkaan menneet tuoteryhmät ja vertailkaa niitä keskiarvoon siitä, mitä heitetään eniten hukkaan Suomessa.

Ulkona koulun lähellä: Tehdään oma komposti

Kompostointitunnilla opitaan lähiluonnossa. Kun lehdet putoavat maahan, koulun pihaan tai muuhun sopivaan paikkaan perustetaan tilapäinen komposti (pysyvä vain rehtorin ja kiinteistönhoidon kanssa sopimalla). Katsokaa yhdessä tai ennakkotehtävänä video kompostoinnista.

Tehtävä: Kompostointikutsuilla jäteneuvoja/opettaja käy läpi kompostoinnin idean ja käytännössä kootaan kehikkoon risuja, oksia, lehtiä ja muuta kompostiin sopivaa puutarhajätettä koulun piha-alueelta.

Tilapäisen kompostin poistamisesta pitää sopia kiinteistönhoidon ja/tai puistotoimen kanssa. Jos kompostista tehdään pysyvä, hoitotoimet jatkuvat syksyllä. Kompostia kastellaan ja käännellään. Keväällä komposti herätellään lämpimällä vedellä kastelemalla ja kääntelemällä. Kompostimulta levitetään toukokuussa koulupihan istutuksille.

Kompostori lainaan koululle

Jäteneuvonta tarjoaa kouluille mahdollisuuden tutkia kompostointia pidempään ja tehdä kompostin hoitamisesta oman projektin. Porin seudun koulujen on mahdollista saada lainaksi kouluvuoden ajaksi jokin kompostoreista Kompostointipuistosta. Koulut hankkivat itse kuivikkeen ja suunnittelevat opetuksen kompostin hoitamisesta ja tutkimisesta. Jäteneuvonta voi tulla pitämään oppitunteja kompostoinnista ja kompostorin hoitamisesta. Opettaja, ota yhteyttä jäteneuvontaan sopiaksesi kompostorin lainaamisesta.

Tehtävä: Lainaa kompostori koululle.

Ulkona koulun lähellä: Puutarhajätekartta

Kompostointituntiin liittyen tai omana tehtävänään piirretään yhdessä puutarhajätekartta. Siihen koululaiset saavat merkitä kaikki tietämänsä puutarhajätekasat, jotka alueen asukkaat ovat vieneet pihoistaan puistoja ja lähimetsiä roskaamaan. Kasoja käydään havainnoimassa opettajan johdolla ja pohditaan, miksi ihmiset vievät puutarhajätteet luontoon, vaikka kompostoimalla niistä saisi ravinteikasta multaa omaan pihaan. Tutustukaa etukäteen tai kotitehtävänä puutarhasta karkaaviin vieraslajeihin.

Tehtävä: Piirretään yhdessä puutarhajätekartta.

Kompostointipuiston ympäristössä: Lisäohjelma valokuvasuunnistus

Valokuvasuunnistus erilaisista puiston ympärillä kasvavista kasveista ja paikoista. Kuvallinen kartta on oikeassa sivupalkissa.

Tehtävä jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen tehtävä on varsinainen valokuvasuunnistus Hanhiluodossa. Toinen tehdään luokassa valokuvasuunnistuksen jälkeen ja siinä etsitään lisää tietoa niistä kasveista, jotka löydettiin alueelta.

Kasvien tunnistamiseen apuna voidaan käyttää kasvikirjoja tai omia puhelimia. Oppilaille jaetaan kartat, johon merkitään löydetyt paikat sekä mistä löysi jonkun kuvatun kasvin kasvavan. Kasvin kuvan viereen merkitään sen nimi, kun se on tunnistettu.

Tehtävä 1. Pyritään tunnistamaan kuvatut kasvit ja löytää kuvatut paikat. (Tarvitaan: Kasvikirjat tai puhelimet kasvien tunnistusta helpottamaan, tehtävämoniste valokuvasuunnistuksesta jokaiselle oppilaalle/ryhmälle/parille.)

Tehtävä 2. Tarkistetaan vastaukset luokassa ja jatketaan selvittämällä lisää tietoa löydetyistä kasveista ja niiden kompostoinnista.

Huomioitavaa: Kasvit ja paikat on kuvattu loppukesästä, joten muina vuodenaikoina ne voivat näyttää erilaisilta tai olla vielä aikaisemmassa kasvunvaiheessa (esim. sirkkalehtimuodossa.). Voit halutessasi rajata tehtävästä pois ne kasvit joita ei löydy siihen vuodenaikaan, jolloin olette menossa tekemään tehtävää.

Huomioitavaa turvallisuudessa: Valokuvasuunnistuksen reitti on vesistön lähettyvillä! Arvioi tarvittavien valvojien määrä sekä millaisissa ryhmissä oppilaat liikkuvat. Valvonnan tehostamiseen vaikuttaa oppilaiden ikä ja ryhmän koko.